KUUNTELUKOKEET: TUOTEÄÄNENLAADUN KEHITYS

Miksi psykoakustiikkaa?
Ääni on monen tuotteen erottamaton osa ja hallitun äänimaailman kehittäminen on luonteva osa tuotekehitystä. Koettua äänenlaatua ei voi määrittää äänitasomittarilla, koska ääneen liittyy hyvin monia erityispiirteitä.
Turun ammattikorkeakoulu tarjoaa tuotekehityksen tueksi kuuntelukokeita, psykoakustisten mittalukujen laskentapalveluja ja muuta äänenlaatuun liittyvää konsultaatiota.
Psykoakustiset mittaluvut
Palveluumme kuuluvat esimerkiksi seuraavat mittaluvut:
- tonaalisuus tai kapeakaistaisuus (ISO 1996-2:2007 ja IEC 61400-11:2012),
- impulssimaisuus (Nordtest NT ACOU 112)
- fluctuation strength, roughness
- sharpness
- vaihtelevuus,
- puheensiirtoindeksi STI (IEC 60268-16:2011)
Mittalukujen avulla voidaan arvioida äänen häiritsevyyttä laskentamalleilla, joista osa on kehitetty tässä laboratoriossa.
Kuuntelukokeet
Äänenlaatu, esimerkiksi häiritsevyys tai miellyttävyys, ovat yksilöllisiä kokemuksia, eivätkä akustiset mittaluvut yksinään pysty kertomaan kaikkea tuotteen koetusta äänenlaadusta. Raadin tekemät kuuntelukokeet tarjoavat sellaista tietoa tuoteäänenlaadusta, johon objektiiviset mittarit eivät kykene.
Tarjoamme yrityksille täyden palvelun kuuntelukokeita. Kuuntelukoe voi sisältää äänen nauhoituksen, akustisten mittalukujen laskemisen, äänenkäsittelyn, kuuntelukokeen, tulosten analysoinnin sekä raportoinnin. Räätälöimme palvelun aina tilaajan tarpeiden mukaan. Tyypillisiä kuuntelukoiden tilaajia ovat esimerkiksi rakennus- tai autoteollisuuden yritykset.
Voimme tehdä tuoteäänien nauhoituksen kentällä tai laboratoriotiloissa. Laboratoriotilamme mahdollistavat esimerkiksi erilaisten välipohjarakenteiden askeläänien nauhoittamisen. Käytössämme on myös kaiuton huone, joka sopii sähkölaitteiden äänen nauhoittamisen. Meiltä löytyy tarvittava nauhoituskalusto, esimerkiksi keinopää realistisia binauraalisia tallennuksia varten. Voimme toteuttaa kuuntelukokeen myös meille toimitettavista nauhoituksia.
Tarjoamme myös äänenkäsittelyn nauhoituksille. Äänenkäsittelyn avulla voidaan esimerkiksi tutkia erilaisia äänimaailmavaihtoehtoja tuotteelle ilman tarvetta rakentaa useita prototyyppejä.
Kuuntelukokeessa 5-10 hengen raati arvioi jotakin ominaisuutta heille soitettavasta äänestä. Ominaisuus voi olla melun häiritsevyys, miellyttävyys tai erottuvuus muussa ympäristömelussa. Räätälöimme kokeen tilaajan tarpeiden mukaan. Hiljaiset kuunteluhuoneemme (LAeq<16 dB) mahdollistavat myös hiljaisten äänten kuuntelukokeet.
Meillä on vuosien kokemus tieteellisestä tutkimuksesta sekä tuotekehitystoiminnasta kuuntelukokeiden parissa. Meiltä löytyvät valmiina tarvittavat laitteistot sekä ohjelmistot, joten pystymme toimittamaan kuuntelukokeiden tulokset nopeallakin aikataululla.
Tutkimusryhmän tieteellisiä julkaisuja aihealueelta
Äänenlaadun mittaluvut
Kuusinen, A., Hongisto, V. (2026). Annoyance Penalty Model for Steady-State Broadband Noise with Varying Spectra. Applied Sciences 16(2) 783. Open access: https://doi.org/10.3390/app16020783.
Hongisto, V., Rajala, V., Saarinen, P., (2026). Prediction of subjective annoyance penalty of impulsive noise based on objective measurements. Applied Acoustics 245 111186. Open access: https://doi.org/10.1016/j.apacoust.2025.111186.
Hongisto, V., Alakoivu, R., Keränen, J., Laukka, J. (2025). Simple method for predicting the distraction due to speech and babble. Building and Environment 276 112915. Open access: https://doi.org/10.1016/j.buildenv.2025.112915.
Kuusinen, A., Rantanen, E., Hongisto, V. (2023). Annoyance penalty due to the spectrum shape of wideband noise. Building and Environment 250C 111163. Open access: https://doi.org/10.1016/j.buildenv.2024.111163.
Rajala, V., Hongisto, V. (2020). Annoyance penalty of impulsive noise – the effect of impulse onset. Building and Environment 168, 106539. Open access: https://doi.org/10.1016/j.buildenv.2019.106539.
Virjonen, P., Hongisto, V., Radun, J. (2019). Annoyance penalty of periodically amplitude-modulated wide-band sound. The Journal of the Acoustical Society of America, 146(6) 4159–4170. https://doi.org/10.1121/1.5133478.
Hongisto, V., Saarinen, P., Oliva, D. (2019). Annoyance of low-level tonal sounds – A penalty model. Applied Acoustics 145 358–361. Open access: https://doi.org/10.1016/j.apacoust.2018.09.023.
Oliva, D., Hongisto, V., Haapakangas, A. (2017). Annoyance of low-level tonal sounds – factors affecting the penalty, Building and Environment, 123 404–414. Open access: https://doi.org/10.1016/j.buildenv.2017.07.017.
Hongisto, V., Oliva, D., Rekola, L. (2015). Subjective and Objective Rating of Spectrally Different Pseudorandom Noises – Implications for Speech Masking Design, The Journal of the Acoustical Society of America, 137(3) 1344–1355. https://doi.org/10.1121/1.4913273.
Rakennusakustiikan mittaluvut
Hongisto, V., Laukka, J., Alakoivu, R., Virtanen, J., Hakala, J., Linderholt, A., Jarnerö, K., Olsson, J., Keränen, J. (2023). Suitability of standardized single-number ratings of impact sound insulation for wooden floors – Psychoacoustic experiment. Building and Environment 244 110727. Open access: https://doi.org/10.1016/j.buildenv.2023.110727.
Hongisto, V., Virjonen, P., Maula, H., Saarinen, P., Radun, J. (2020). Impact sound insulation of floating floors: A psychoacoustic experiment linking standard objective rating and subjective perception. Building and Environment. Open access at: https://doi.org/10.1016/j.buildenv.2020.107225.
Hongisto, V., Oliva, D., Rekola, L. (2018). Subjective and objective rating of the sound insulation of residential building façades against road traffic noise. The Journal of the Acoustical Society of America, 144(2) 1100–1112. https://doi.org/10.1121/1.5051647.
Kylliäinen, M., Hongisto, V., Oliva, D., Rekola, L. (2017). Subjective and Objective Rating of Impact Sound Insulation of a Concrete Floor with Various Coverings. Open access: Acta Acustica united with Acustica 103(2) 236–251. Open access: https://doi.org/10.3813/AAA.919053.
Hongisto, V., Oliva, D., Keränen, J. (2014). Subjective and Objective Rating of Airborne Sound Insulation – Living Sounds. Acta Acustica united with Acustica 100(5) 848–863. Open access: https://doi.org/10.3813/AAA.918765.
Audiologinen tutkimus
Rajala, V., Hakala, J., Alakoivu, R., Koskela, V., Hongisto, V. (2022). Hearing threshold, loudness, and annoyance of infrasonic versus non-infrasonic frequencies. Applied Acoustics 198 108981. Open access at: https://doi.org/10.1016/j.apacoust.2022.108981.
| Esimerkki tuotekehitysprojektista
Yritys on kehittämässä uutta tuotetta. Tuotteesta kehitettyjen prototyyppien tuottama melu vaihtelee. Yritystä kiinnostaa, minkä prototyypin äänen asiakkaat kokisivat vähiten häiritseväksi. Tällaisessa tilanteessa tilattava tutkimus voi sisältää: 1. Erilaisten prototyyppilaitteiden tuottaman melun nauhoittamisen. 2. Erilaisten akustisten mittalukujen laskennan nauhoitetusta melusta. 3. Nauhoitettujen äänien muokkaamisen kuuntelukokeeseen sopiviksi koeääniksi. 4. Kuuntelukokeen, jossa raati arvioi soitettujen äänien keskinäistä häiritsevyyttä. 5. Analyysin kuuntelukokeen tuloksista. Tuloksena selviää järjestys prototyyppien melusta miellyttävimmästä epämiellyttävimpään. Tuloksia voidaan myös verrata melusta laskettuihin mittalukuihin. Räätälöimme kuuntelukokeet aina tilaajan tarpeiden mukaan. |